Ruoantaitajat – Turun eläinsuojeluyhdistys ja Heidi Hakala, vapaaehtoistyöntekijä

Heikompiaan pitää auttaa

HEIDI RUOKKII LÖYTÖSORSIA SORRIN SALAATINKANNOILLA

– Toteutan itseäni tekemällä sydäntäni lähellä olevaa vapaaehtoistyötä eläinten parissa.

Ruoantaitajat -sarjassamme yhteistyökumppanimme kertovat hieman enemmän itsestään ja jakavat parhaat ruokavinkkinsä sinulle. Tällä kertaa vuorossa on Heidi Hakala, Turun eläinsuojeluyhdistyksen vapaaehtoinen ja puhummekin enemmän eläimistä.

Vapaaehtoistyössäni ihan parasta on eläinten hoitaminen ja niiden kasvutarinan kokeminen. Näen päivittäin hoitoomme tulleiden, heikkokuntoisten eläinten paranevan, voimistuvan ja pääsevän takaisin luontoon. 

Olen ollut lapsuudestani saakka eläinten ystävä. Jo pienenä tyttönä kävin auttamassa naapurin kanalassa, navetassa ja sikalassa. Eläimet eivät valita turhasta ja tykkäävät ruoasta.

Ensimmäisen kesätyöni sain viisitoistavuotiaana, kun pääsin navettaan töihin ja pian sain lisävastuuta saman omistajan hevostallilta.

Ratsastin kahdeksanvuotiaasta kaksikymppiseksi, kunnes loukkasin pahasti lonkkani ja selkäni auto-onnettomuudessa. Parannuttuani lensin hevosen selästä ja loukkaannuin uudestaan. Lääkärini vannotti minua enää koskaan putoamasta. Enhän minä sellaista voinut luvata, koska hevonen on eläin. Se, etten mahdollisen mätkähtämisen jälkeen kävelisi enää koskaan, pani minut kuitenkin lopettamaan harrastukseni. 

Vaikuttavin muistoni noilta ajoilta on se, kun kisasin ratsastuskisoissa ja vaihdoin äkkiseltään kisaamaan suurempaan luokkaan ja hurraa –  voitimme sen!

Tässä työssä jalkani ovat aina mustelmilla ja niissä on arpia. Juuri nyt se johtuu siitä, kun olin eilen ottamassa kiinni siipirikkoa joutsenta. Tilanteen mukaan vammat vaihtelevat.

Turun eläinsuojeluyhdistyksessä huikein eläinmuistoni on se, kun sain käsitellä merikotkaa. Merikotka löytyi Aurasta siipeen ammuttuna kannon nokasta kököttämästä. Lintu vietiin kuvattavaksi ja murtuneesta siivestä löydettiin haulin palanen. Kipsattu siipi luutui takaisin paikoilleen viidessä viikossa. Lintu vietiin Pyhtäälle isoon lintuhäkkiin ja siellä se opetteli uudestaan lentämään. Parannuttuaan täysin haimme sen takaisin ja sain vapauttaa sen takaisin luontoon. Aamuisen auringon taittaessa usvaa tieltään uljas merikotka katsoi minua suoraan silmiin… se oli niin siisti fiilis! 

Vesilintujen, kuten sorsien ja joutsenten herkkua ovat Sorrin IsoMixiä tehtäessä ylimääräisiksi jäävät salaatinkannat. Poikaset tulevat meille, kun emolle on tapahtunut jotain, joutunut vaikka pedon suuhun. Ruokimme poikasia salaatinkannoilla kipoista ja kupeista, kunnes linnut kasvavat isommiksi. Sitten opetamme niille luonnossa selviytymisen metodia. Ei niitä voi vaan suoraan heittää luontoon. Lopetamme kuppiruokinnan ja sorsat pääsevät ensin syömään salaattia lammesta, nehän syövät luonnostaan vedessä. Sen opittuaan päästämme ne takaisin luontoon.

Tunnustan, sorsat opettivat minua syömään salaattia. Lapsuudesta saakka olen pitänyt salaattia kammona, meillä syötiin aina raasteita.  Ruokkiessani lintuja Sorrin salaatilla se on näyttänyt niin älyttömän hyvältä, että minunkin on ruvennut tekemään mieli. Kiitos sorsien, olen itsekin ryhtynyt kaupasta ostamaan Sorrin Mixiä. Joukkoon laitan yleensä hedelmiä, kuten erilaisia meloneja ja päärynää.

Herkkusalaattini on ruokaisa salaatti eli sellainen mistä tulee täyteen. IsoMixin lisäksi siihen tulee ananasta, viinirypäleitä, kurkkua, leipäjuustoa ja grillistä pihviä, makkaraa tai kanaa. Laitan aina valkosipulikastiketta päälle, joko kermaviilipohjaista tai majoneesipohjaista. Nopeaa ja helpon herkullista.

Jos minä saisin päättää, niin meillä olisi erillinen luonnonvarakeskus, jossa hoitaisimme luonnonvaraisia eläimiä,  vähän niinkuin Korkeasaaren villieläinsairaala. 

Haaveilen omakotitalosta, aidatusta pihasta, jossa olisi koira, poni ja vähän kanoja ja siellä unelmoisin minkälaisen luonnonvarakeskuksen rakentaisin. 

Uskon, että ihminen pystyy halutessaan mihin vaan ja kaikkia heikompia täytyy auttaa. 

Tiesitkö, että Turun eläinsuojeluyhdistys saa toimintavarat lahjoituksina ja perintöinä. Lue tästä, miten voit itse tukea Turun eläinsuojeluyhdistystä. Turun eläinsuojelun  nettisivuilla voit hakea vapaaehtoiseksi. Perehdytys tapahtuu kiinnostuksen (esim. koirat tai kissat) kohteiden mukaisesti.

Kiitos Heidi, ja voimia työhösi. On mukava kuulla, että syödessämme Sorrin IsoMixiä teemme samalla hyvää eläimille!